Kutimen alle lämmittelemään

Minulla on kaksi työtä yhtä aikaa puikoilla! Yleensä en saa aloitettua uutta työtä ennen kuin olen saanut edellisen valmiiksi. Ihmettelen ja vähän kadehdinkin muiden laajoja UFO- ja WIP-listoja.

Olen jo pidempään suunnitellut torkkupeiton tekemistä. Lenkkimohairitkin on olleet hankittuna projektia jo pitkään. Kylmyys hätisti minut vihdoin hommiin. Tykkään löhötä sohvalla, mutta ilman vilttiä siinä tulee vilu. En käsitä miten joillain ihmisillä ei ole sohvalla vilttiä! Minä voisin ottaa useammankin.

Isoilla, 8mm (kai - puikkomittari on hukkateillä) puikoilla syntyy neuletta hirmuista vauhtia. Kuvittelin että olisi turhauttavan tylsää kutoa tuollaista ainaoikein levyä, mutta tämähän on suorastaan addiktoivaa (pari kerrosta vielä... ). Lenkkimohairin rinnalla juoksee Florica, sillä halusin viltistä lämpimämmän ja pehmeämmän kuin pelkästä mohairista. Tosi kuohkealta tämä kyllä tuntuu. Aion kyllä valmiina vielä vähän pingotella tätä, jotta tähän tulisi vähän enemmän kokoa.

Tuo vaaleanpunainen mytty on tämän illan aikaasaannos. Siitä tulee jotain huovutettua. Koska olen niin vähän huovutellut kerron vasta pesukonekäsittelyn jälkeen mitä mytystä tulee.

Kuvatuksia - ja missä Marsuli luurasi -kisa

Tulipa siis tosiaan käytyä ihan ulkomailla. Eipä tuo reissu ollut kuin viikon mittainen, mutta kummasti se täytti ajatukset jo hyvissä ajoin ennen lähtöä. Matkaseurana minulla oli Hän:

Tuttujen kesken Laminaria. On muuten ihastuttava tuttavuus. Näytti todella hankalalta, mutta upeaa jälkeä syntyy uskomattoman kivuttomasti. Kudin eteni kylläkin lähinnä lentokentällä odotellessa. Ja hyvä niin. Lentokentät ovat minusta niin raivostuttavia ja hermostuttavia paikkoja että pitsiin keskittyminen vei mukavasti ajatukset muualle.

Tässä matkani antia. Paikka oli ihana ja tunnelmallinen. Kuninkaallisia asumuksia, kirkkoja, kapeita kujia ja hulppeilta aukioita patsaiseen. Kaupunkia reunustavan joen rannalta pääsi kiipeämään kauniille kukkuloille, joiden harjalta oli upeat näköalat. Erityisen hyvin viihdyin upeasti koristelluissa vahnoissa kahviloissa, joista useimmista sai herkullista jäätelöä ja syntisen hyviä suklaakonvehteja. Shoppailuunkin oli hyvät mahdollisuudet. Yhtään lankaa en muuten ostanut vaikka löysin korttelin päästä hotelliani lähimmän lankakaupan.









Eli missä olin?

Laittakaapa arvauksia tulemaan. Kaikkien arvanneiden (oli veikkaus miten villi tahansa) kesken arvotaan (siis jos arvauksia tulee enemmän kuin yksi) pieni lankaylläri. Vastausaikaa syyskuun loppuun.

Kyllä, tämä on selkeä lahjonnanyritys, jotta saisin kalasteltua kommentteja teiltä tänne eksyneiltä. Olisi nimittäin ihan oikeasti kiva tietää onko kukaan kiinnostunut meikäläisen höpinöistä ;)

Ja hän joka jo laittoi yhden arvauksen, toivottavasti laitat sen vielä uusiksi. En saanut enää tietojasi esiin kun onnistuin hävittämään koko postaukseni tässä välissä.

Ilmassa on syksyä

Ilmassa tuntee selvästi jo syksyn. Keväällä, loma-ajankohtaa miettiessäni, näin silmissäni kuuman intiaanikesän, joka jatkuu pitkälle elokuuhun. Eipä ole inkkareita näkynyt ja ainakin tämä ensimmäinen lomaviikkoni on mennyt sateisissa merkeissä.

Koska vielä ei kannata lähteä sienimetsälle suuntasin korini kanssa lankakauppoihin sadepäivän ratoksi. Kierros vei ensimmäiseksi Tapiolan lankakauppaan (unohdin jo myymälän nimen. Joku tikki se oli... vikatikki?) sitten Menita Outlettiin ja lopuksi vielä Novitan tehtaanmyymälään Laruun.

Onneksi mukana oli ostoslista joten vältyin pahemmilta heräteostoilta. Tarvitsin hibernoivaan Lush and Lacy Cardiganiin uuden pyöröpuikon. Aloitin nimittäin tekemään tuota ihanuutta viime keväänä Floricasta + Rose Mohairista 3,5 puikolla. Takakappeleen valmistuttua tulin kuitenkin siihen tulokseen että neulos on liian tönkköä ja jakun kokokin oli ennemmin S kuin tavoittelemani L. Koska olen lähdossä vielä syksyn aikana reissuun, ihan lenstsikalla (wow), niin ostin Menitasta Addin bambuisen 4 mm puikon, jotta pääsen ilman terrorismiepäilyjä turvatarkastuksesta läpi villatakkitekeleeni kanssa. Samasta paikasta nappasin vielä 40 cm Prymin 2,5 pyörön, jota tarvitseen nyt puikoilla olevaan projektiini (siitä lisää joskus myöhemmin). Tapiolan butiikista nappasin mukaan kannatuksen vuoksi 3,5 mm Prymin bambupyörön, vaikka tiesin että Menitasta saa Addin vastaavia (=parempia) halvemmalla.



Novitasta ostin oranssia Floricaa. Sehän on aivan samaa sävyä kuin uusi laukkuni <3.

Ciao bella! Paketti Italiasta saapui.

Upsin lähettipoika kävi ja toi minulle tuon laukun, jota tuossa alempana jo esittelin. Se on ihan yhtä ihana (tai ihanampi!) livenä kuin tuossa Yooxista napatussa kuvassa. Värikin oli ihan täydellinen. Oih.


Varmaan hypistelisin laukkuani koko illan, mutta ehkä Ladysweater vie enimmän huomioni. Muutama kerros vielä helmaa niin pääsen aloittamaan hihoja. Olisi muuten kannattanut sovitella ahkerammin. Eilen kokeilin päälle ja totesin että kolme ohjeenmukaista napinläpeä ei riitä. Kolmas napinläpi kun jäi reilusti rintojen yläpuolelle ja joten boobsit olisivat pursuillet etukappaleiden välistä melkolailla hölmösti. Tässä vaiheessa olin kuitenkin kutonut jo toistakymmentä senttiä yli sen kohdan johon olisin napinläven kaivannut. "Aikamatkailin" sitten neuleessa pudottamalla kaksi silmukkaa ja tekemällä neljännen napinläven kohdalleen. Melko hyvin sain pudotetut silmukat kerättyä takaisin virkkuukoukun avulla. Vähän se jäi nyt epäsiistimmän näköiseksi, mutta ehkäpä se käytössä tasaantuu.

Oranssia ja pinkkiä

Koskapa viime aikoina ei ole tapahtunut mitään merkittävää neulerintamalla, mutta hinku blogin kirjoittamiseen on suuri niin aloitetaanpa shoppailuilla. En tiedä mikä tässä laukussa iski, mutta kun sen YOOXilla näin (vielä alessakin!) niin se vain oli saatava. Ehkä se on tuo väri.



Puikoillakin on toki jotain, pitkästä aikaa. Nimittäin Ladysweater.

Neule sujuisi muuten mukavasti, mutta nämä addit tekevät työn jokseenkin hankalaksi.





Onhan se kiva että on käsiin sopiva puikko, mutta nuo mutkat ovat jo liikaa.