Yhden illan juttu

Työpaikan ristelyn jälkeen olo oli sellainen ettei liikuntakyky riitä sohva-jääkaappi-peti akselia pidemmälle. Onneksi akselille osui lankaa ja kasa puikkoja, joten sain toteutettua pitempään tarvelistalla pyörineen projektin toteutukseen. Ilta siinä meni ja sain kietaista paksun ja pehmeän ympyrähuivin (onko tuollaisille huiveille joku muu nimi) kaulaani. Ja tänään aamulla tein vielä samasta langasta myssyn kupolia lämmittämään.

 Malli: oma

Lanka: Shoeller + Stahl Volare, 250 g + 100 g

Puikot: uuivi 7 mm, pipo 6 mm + 8 mm

Eipä näihin sen kummempia ohjeita tarvittu. Helmineuletta halusin tekstuuriksi ja langaksi valikoitui Shoeller + Stahllin Volare (Ihana-Ihana-Ihana). Mittasin tiheyden 7 mm puikoilla ja kalkyleerasin riittävän pituuden huiville. Joku taisi laskussa kyllä mättää sillä huivista tuli vähän liian pitkä. Sitä ei siis oikein voi käyttää kuin kaksikerroin kietaistuna. Yksikertaisena roikkuu haarovälissä asti. No, noin mää sitä aattelinkin enimmäkseen käyttää.

  Myssyn tein myös omaa päätä myötäellen. Resori 6 mm puikoilla, sitten 8 mm puikot ja ennen kavennuksia vaihdoin takaisin kutosiin. Tuli aika iso, mutta lämmittää ainakin korvia. Tarvittaessa myös silmiä ja nenääkin...

Syksyn harmautta

Pitkä ja synkkä syys on taas täällä. Töiden paiskintaa lomaltapalajaan uudella innolla (se siis varmaan löytyy jostain ihan kohta...), kansalaisopiston kurssien selailua, ja syyssadon säilömistä pakastimen uumeniin ja hillopurkkeihin. Uuden liikuntamuodonkin voisi hakea, dieetin aloittaa, siivota vaatekaapista kesävaatteet säilöön, kaivaa esiin sukset ja villapaita. Näiden kaikkien avulla voi valmistua selviämään hengissä pimeistä aamuista ja loskaisista keleistä.

Onneksi vielä hetken voi nauttia auringosta ja luonnon muuttuvista väreistä. Puidut kullankeltaiset ohrapellot, oranssit pihlajanmarjat ja vielä vihreänä sinnittelevät nurmet. Voisinkin vahvistaa väriterapiaa kaivamalla esiin aleista haalimani viimeiset oljenkeltaiset isoveli-langat ja huopaset. Ja, hei, niistähän voisi vaikka kutoa jotain!

Mutta harmaudessakin on puolensa. Ainakin jos se on ihanan pehmeää villa-akryyliä. Sain yli vuosi sitten aloittamani OmastaPäästä neuleliivin valmiiksi. Siitä tuli lopulta ihan sellainen kuin suunnittelin vaikka tekovaiheessa puikoilla pyörineestä, langanpätkiä valuvasta möykystä en ihan koko aikaa luomukseni valmistumiseen uskonut.

Lanka: Le fibre nobil Val Gardena 450 g

Malli: Oma

Puikot: 6mm

Takakappale on kudottu ensin alhaalta ylös. Etukappaleiden silmukat poimittu takakappaleen sivusta ja ne on kudottu poikittain. Etupuolen helmaan lemppariani valepalmikkoa, kädentiet sovellettu miten sattuu.

Kevytkenkäistä koristelua

Asun nykyään rivitalossa. Pihalla tulee rampattua etu- ja takaovista, joten helppoja nopeasti jalkaan sipsautettavia popoja tarvitaan asunnon itä- ja länsi-siivissä. Mitkäs sen paremman kuin kepeät ja halvat markettikroksit. Myönnetään että omistan myös kahdet aivan aidot krokokengät, mutta toiset olen saanut lahjaksi (puhdasta veetuilua lahjan antajalta) ja toiset tilannut halvalla Ebayn kautta Kiinasta (lieko siis aidot sittenkään). Itseostetut on sellaset söpöt ballerinat. Noita ballerinoja voisi ehkä jopa pitää julkisella paikalla mutta ne hiostaa ja hiertää. Kuulun siis henkilöihin, jotka ihmettelevät vaahtomuovisämpylöiden suurta suosiota kenkien korvaajina ja että jotkut ovat valmiita maksamaan moisista kymmeniä euroja.

Vaikka käytän noita puhtaasti pihalla piipahtamiskenkinä niin hoksasin että voihan niitäkin koristella! Laadein koristeet aineksista, joita nyt sattui askartelu- ja ompelulaatikon pohjalla pyörimään. Eli: pari pientä nappia (toinen sellainen että mahtuu juuri ja juuri kengän reiästä läpi, toinen voi olla vähän isompi), kumilankaa, helmiä ja satiininauhaa.

 

Ekan napin pujottelin niin että kuminauha tuli ulos napin etupuolelta ja tein molempiin langanpäihin solmut. Solmun tarkoitus on pitää napit vähän erillä toisistaan. Sitten toinen nappi jonon jatkoksi ja solmulla kiinni. Kumilangan päihin jätin sen verran varaa että niihin pystyi vielä tekemään kunnon umpparin.

Solmein lankoihin pari pätkää satiininauhaa ja ompelin muutamalla pistolla helmiä kiinni. Toisen koristeen tein pujottamalla helmet kumilangan vapaisiin päihin ja solmulla kiinni.

Kuvissa malleina pikkutytön kroksit, joihin nämä ekat prototyypit pääsivät. Käyttäjän kommentti oli että helmikoru on kiva kun se kalisee kävellessä. Toi toinen sensijaan jäi vähän mörvelöksi...


Jos oikein innostuisi niin nappipohjaan voisi kiinnittää tupsun, huopakoristeen, pienen virkkuun, nappeja... Kohta voi omatkin kroksit olla niin täynnä rojua ettei popojen keveys ole enää olennaisin ominaisuus.

Intoa

Otin pitkästä aikaa käteeni kerän lankaa. Hypistelin, pyörittelin sormissa. Tuntu oli mukava, turvallinen, joskin samalla etäinen. Etsin puikot, omassa pussissaan ne olivat vuoden odotelleet tätä hetkeä. Annoin puikkojen muodostaa langasta silmukan toisensa perään, langan virrata kerältä silmukoiden matriisiksi. Langan lämmin pehmeys, puikkojen rauhoittava napsuminen.

Mittailin, mietin, vertailin, laskin. Idea, joka oli jo tovin muhinut aivojeni poimuissa muuttui mielikuvaksi, piirokseksi, senteiksi ja lukumääriksi. Puikkojen tehtävänä muuttaa lanka Neuleeksi. Kyllä, Neuleeksi.


Puikot tekevät työtään ja aivoissa kuplii. Ideoita pulppuaa, ne haluavat vuoronsa ja nostavat joukon seuraavia mukanaan. Ihmettelen, miten olen niin pitkään voinut olla ilman tätä tunnetta!

Joulunjälkeistä elämää

Edellisestä postauksestani on ihan törkeästi aikaa. Joulua odotellessa päivät tuntuivat menneen siivillä. Toisin kuin kersana kun koulun joulujuhlan ja aattoillan välinen aikakin tuntui ikuisuudelta.

Nyt kun paketit ja kortit on jaettu voin laittaa koosteen joulua edeltävästä käsityöelämästäni. Edellisen postaukseni lumitähdet saivat erikeepperiä kylkeen ja päätyivät postikorteissa maailmalle. Tehtailin kortteja melkein kolmisenkymmentä: Kymmenkunta lähetin itse, toinen mokoman meni parille työkaverille ja vielä kummenkunta (harjoituskappaletta) jäi pyörimään nurkkiin.

Ja paketteihinkin käärein vähän omia tekeleitä. Väsäilin noita pikatossuja muutamat. Lankoina käytin lankakaapin jämäkeriä mm. kolminkertaista Nallea (kahta väriä yhdessä) ja kaksinkertaista 7-veikkaa. Ihanan pörröisiä tossuja syntyi yhdistämällä ja mohairia (Chic ja Kid) samanväriseen Seiskaan. Näiden väsäily jäi niin viimetippaan että kietaisin tossut samantien paperiin ja valokuvien otto unohtui melkein kaikista, joten - Sorry, no pictures!

Mutta sen sijaan kuvamateriaalia löytyy kaverin pienelle tytölle menneestä huovutetusta repusta. Koska pesukonehuovutusta ei ole pahemmin tullut harrastettua ja reppujen tekoakaan ei ole ennen tullut kokeiltua oli projekti jo alusta alkaen hyvin kokeellinen.

Työ alkoi mittojen ja silmukoiden laskemisella. Sitten otin puikot ja Huopasta ja aloin kutoa villasäkkiä. Alkuvaiheesta löytyy kuva vanhasta postauksesta. Läpän muotoilin kaventelemalla sieltä täältä silmämääräisesti. Kun reppuosa oli valmis kiinnitin sisäpuolen täyteen muovipusseja ja heitin hökötyksen koneeseen. Liian huopumisen pelossa valitsin vain pikaohjelman.




Kuvat: Ennen pesua, pesun jälkeen ja käsinhuovutuksen jälkeen

Puolen tunnin pesun jälkeen ryntäsin jännittäen pesutupaan katsomaan huovutustulosta - joka ei ollut kovin kaksinen: Säkistä oli tullut inan verran tönkömpi, mutta huopuminen oli heikkoa. Päätin pelata varman päälle ja huovuttaa reppuun muotoa nyrkeillä ja Omo Colorilla uuden konepesun sijaan. Noin tunnin innokkaan myllytyksen jälkeen reppu oli huopunut jo noin puoleen alkuperäisestä koosta ja vaikka sain sitä vielä vähän venyteltyä jäi se vähän pienemmäksi kuin olin ajatellut.

Repun hihnat tein seiskaveikasta joustinneuleella. Halusin että hihnoja voi irrottaa ja säätää joten niitä varten repun yläosassa on reiät ja alaosassa lenksut, joihin hihnan saa kiinni. Aikamoinen viritys hihnoista tuli, mutta toivottavasti niitä pystyy käyttämään.

Viime silaukseksi virkkasin läppään koristeeksi Hello Kitty-maisen kissanpään TeSan ohjetta mukaellen. Ei siitä nyt ihan Kitty tullut, mutta kyllä sen kai kisuksi tunnistaa. Tässä vielä kuvat valmiista repusta.

Malli: Oma
Lanka: Novita Huopanen ja Seitsemän veljestä

OHJE Tunnin tohveleihin / PATTERN for One Hour Slippers

Epämääräinen selostus yksinkertaisten tossujen tekemiseen / Some kind of a desciption how to make these easy slippers.

Valitaan paksu lanka (tai käytetään moninkertaista lankaa), mallitossujen lanka on Novita Jumbo Soft, tiheys on 7 s / 10 cm. Valitse sellaiset puikot että neuloksesta tulee napakkaa (saa olla hyvinkin jäykkää).

Mittaa jalkaterän ympärys ja pituus.

Työhön tarvittavan silmukkamäärä lasketaan jalan ympärysmitan mukaan. Mallina 39-40 kokoinen tossu, jossa on 18 s. Ensin tehdään aina-oikeaa tasona, kunnes kappaleen pituus on enintään 2/3 jalkaterän pituudesta. Venytä kappaletta mitatessa, jottei tossuista tule liian suuret. Jaa silmukat sukkapuikoille ja jatka työtä pyörönä. Muutaman kierroksen jälkeen (kun kappaleen pituus yltää noin pikkuvapaan peitoksi) aloitetaan kavennukset (mallitossuissa ne tehtiin kaventamalla tasaisin välein 4 s / kerros, kavennuskerrosten väliin tehtiin alussa välikerros). Vinkkejä kavennukseen ohjeen lopussa.

Vedä lanka viimeisten silmukoiden läpi. Ompele sauma kantapäässä. Viimeistele asettamalla kiva rusetti tossun päälle.

4.1.09 Lisättyjä huomioita ohjeeseen

Huomasin googlailemalla (utelias, tunnustan) että Ihan Itsessä oli kyselty ohjeesta. Laitanpa tähän vähän keskustellussa pyydettyjä selvennyksiä. Ohje on tarkoitettu sellaiseksi että sen voi soveltaa eri tiheyksille langoille ja omaan jalkaan sopivaksi, siksi en alunperin kirjoittanut siihen esim. kärkikavennusta kovin tarkkaan.

Tässä muutama paksulle langalle sopiva tapa kärkeen:

Sädekavennus: Kavennetaan jokaisen puikon alussa yksi silmukka (eli kavennetaan tasaisin välein 4 x 1 s). Tehdään yksi välikerros ja toistetaan kavennus. Viimeiset kavennuskerrokset tehdään ilman välikerrosta, jotta kärjestä ei tule liian terävä.

Tai: Neulotaan 1. ja 3. puikon lopussa 2 oikein yhteen ja 2. ja 4. puikon alussa kavennetaan 1 s ylivetokavennuksella (4 s per kerros vähentyy) . Kavennettujen silmukoiden väliin voi jättää 1-2 silmukkaa. Ensin kavennuskerrosten väliin tehdään tehdään kerros ilman kavennuksia, viimeiset kavennukset ilman välikerroksia. Tätä tapaa olen käyttänyt siniharmaissa tossuissa (valitan huonoa kuvaa).

Ja tossujen mitoituksesta:

Tossut venyvät käytössä jonkin verran, joten ne kannattaa tehdä napakan kokoiseksi. Ainaoikein palaa kannattaa venyttää reilusti ennen mittaamista. Ainaoikein palan voi myös tehdä lyhemmäksi ja kärkiosan pidemmäksi, jos tuntuu että kärkiosa on ohjeessa liian lyhyt. Silloin tossut pysyvät paremmin jalassa.


Here’s some kind of a desciption how to make these easy slippers.

Use super bulky yarn (or use multifold yarn). Yarn in my silppers is Novita Jumbo Soft, gauge is 7 sts / 10 cm. Choose needles that give a tight gauge.

Measure your foot's circumference and length.

The amount of sts is counted from the circumference. My slippers are size 39-40 and I had 18 sts. First work garter stitch (knitting back and forth) until the piece is as long as ~2/3 of you foot's length. Join to knit in the round (divide the sts to double pointed needles). After working few rows shape gusset (I did it degreasing four sts / row, and working 1-0 rows between degrease rows).

Sew the seam in the heel-end and finish with a nice bow.