Töttöröö - Arvonnan voittaja on...

Diina! - Otan sinuun yhteyttä piakkoin.

Arvonta suoritettiin äärimmäisen tiukkapipoisen (itse on sekin pipo kudottu...) valvojan/onnettaren suosiollisella avustuksella perinteisellä nimilappusysteemillä.

Kiitokset myös muille reissuani ja töitäni kommentoineille! Lämmittää mieltä huomata että tänne aina joku eksyy.

Ja ihan oikeaa arvausta ei löytynyt, mutta lähelle toki mentiin. Olin elokuun lopussa piipahtamassa Torinossa, Pohjois-Italiassa. Muissa Italian kaupungeissa en ole käynyt, mutta Torino oli minulle todella positiivinen yllätys. Sopivan pieni tällaiselle maalaistytölle, mutta niin suuri että ihmeteltävää riitti joka päivaksi. Tässä vielä reissuni vihoviimenen kuva ennen kuin säntäsin taksilla kentälle. Palazzo Madaman tornista, vasemmalla näkyy Mole Antonellianan torni, Torinon tuntomerkki.

Uutta ilmettä ja ihmettelyä

Kokeillaanpas taas uutta, vähän pelkistetympää tyyliä. Aikaisempi pinkki valmistausta oli oikein herkullisen värinen, mutta kun siihen tökkää vielä värikkäitä kuvia täytyisi blogiin lisätä migreenivaroitus (löytyisköhän sellanen tuolta valmiina?). En kyllä vieläkään saanut väritystä mieleisekseni. Bloggerin tarjoama väripaletti on minusta jokseenikin rajoittunut. Tai sitten en vaan osaa valita ruskean, harmaan, oranssin, aniliinin ja violetin välitä. Ne o kaikki nii kauniita värejä!

Muistakaapa muuten tuo arvauskisa. Toistaiseksi vastauksia on niin vähän että voittotodennäköisyys on huikea. Lankaylläristä sen verran että siihen on tulossa mukaan vähän huovutettavaa, ehkä jotain pörröistä ja lisäksi jotain iloisenväristä. Pääosin villaista sisältöä, tai ainakin puolivillaista - kuten blogini kuvauskin lupaa :)

Kuvatuksia - ja missä Marsuli luurasi -kisa

Tulipa siis tosiaan käytyä ihan ulkomailla. Eipä tuo reissu ollut kuin viikon mittainen, mutta kummasti se täytti ajatukset jo hyvissä ajoin ennen lähtöä. Matkaseurana minulla oli Hän:

Tuttujen kesken Laminaria. On muuten ihastuttava tuttavuus. Näytti todella hankalalta, mutta upeaa jälkeä syntyy uskomattoman kivuttomasti. Kudin eteni kylläkin lähinnä lentokentällä odotellessa. Ja hyvä niin. Lentokentät ovat minusta niin raivostuttavia ja hermostuttavia paikkoja että pitsiin keskittyminen vei mukavasti ajatukset muualle.

Tässä matkani antia. Paikka oli ihana ja tunnelmallinen. Kuninkaallisia asumuksia, kirkkoja, kapeita kujia ja hulppeilta aukioita patsaiseen. Kaupunkia reunustavan joen rannalta pääsi kiipeämään kauniille kukkuloille, joiden harjalta oli upeat näköalat. Erityisen hyvin viihdyin upeasti koristelluissa vahnoissa kahviloissa, joista useimmista sai herkullista jäätelöä ja syntisen hyviä suklaakonvehteja. Shoppailuunkin oli hyvät mahdollisuudet. Yhtään lankaa en muuten ostanut vaikka löysin korttelin päästä hotelliani lähimmän lankakaupan.









Eli missä olin?

Laittakaapa arvauksia tulemaan. Kaikkien arvanneiden (oli veikkaus miten villi tahansa) kesken arvotaan (siis jos arvauksia tulee enemmän kuin yksi) pieni lankaylläri. Vastausaikaa syyskuun loppuun.

Kyllä, tämä on selkeä lahjonnanyritys, jotta saisin kalasteltua kommentteja teiltä tänne eksyneiltä. Olisi nimittäin ihan oikeasti kiva tietää onko kukaan kiinnostunut meikäläisen höpinöistä ;)

Ja hän joka jo laittoi yhden arvauksen, toivottavasti laitat sen vielä uusiksi. En saanut enää tietojasi esiin kun onnistuin hävittämään koko postaukseni tässä välissä.