Lateksia ja hikipisaroita

Syy viimeaikojen blogihiljaisuuteen on lateksi. Ei, en ole estynyt kirjoittamastai hiostavissa latex-hepeneissä kekkuloimisen takia vaan olen ollut läheisessä kontaktissa kyseisen aineen kanssa vähemmän eksoottisissa, joskin höyryävän kuumissa merkeissä.

Alotin nimittäin pienen pintaremontin marsupaanipossulassa. Ensimmäisenä silmiin kävi vessan likaisenvaalea maali, johon päätin lätkiä uudet maalit päälle. Ihan niin helpolla tämä aloitteleva remonttireiska ei kuitenkaan päässyt. Huomasin nimittäin näyttäessäni seinälle maalipesuainetta ja mikrokuituliinaa että maali irtoilee kovin helposti seinästä. Konsultointi isän ja tikkurilan puhelinpalvelun kanssa paljasti karun totuuden. Seinään on sudittu lateksia ja jos haluaa uuden maalin tuossa pysyvän täytyy se nyhtää seinästä irti. Oh joy!

Ekologisena (ja nuukana) henkilönä hyökkäsin lateksin kimppuun äidiltä lainatulla höyrypesurilla (tv-shopissa siis myydään jotain oikeasti toimivaa ja hyödyllistä!!) ja parempien työvälineiden puuttuessa - juuresharjalla. Ilman haitallisia liuottimia! Mutta, kuten kuvasta näkyy hyvin irtoaa. Joskin maalia saa silti rapsutella irti ihan voimaa käyttäen. Nyt olen häärännyt huterilla tikkailla kolme iltaa seinän kimpussa ja tänään meinaan repiä viimeisetkin nurkat puhtaiksi. Sormeni syyhyäisivät jo päästä märkätilatasoitteen kimppuun...

Kun tästä urakasta on selvitty raportoin kyllä jotain ihan muuta esim. miten keepistä tuli liehuviitta.