Toukokuussa podin pahaa neulontainnon lopahdusta. Kesä on mennyt samoissa merkeissä tosin yhden jakun olen vaivoin saanut aikaan. Ja tästä tekeleestä en ole saanut uutta intoa ammennettua. Jakusta tuli kaikin puolin lannistuneelta näyttävä rytäle. Ajattelin että moinen rytky ei kaipaa julkista esittelyä, mutta päätin kuitenkin laittaa siitä kuvia tänne. Jos ei muuta niin varoittavana esimerkkinä. Kuvassakin onnistuin ilmaisemaan tuntemuksiani tätä jakkua kohtaan myös oivan happamalla ilmeellä.
Jakku on tehty Dropsin ohjeella ja lankana on maailman kulahtaneimman hiirenharmaa Patons Washed Haze. Lanka on kyllä ihanan pehmeää, mutta se on tökkinyt mulla pahasti koko projektin ajan. Lanka natisi puikoilla ja sen vääntely silmuikoiksi sai ranteet helliksi. Sileä neulepinta on armoton käsialan epätaisuuksille, joten pinnasta tuli varsin elävä (eli ihan karsea). Myös kauluksen silmukoiden poiminnan tyrein ja siihen jäi kummallisia möykkyjä. Ennen raglanien aloitusta tuntui jo siltä etten saa ikinä tätä valmiiksi, mutta ekalla lomaviikolla päätin taistella projektin päätökseen. Koitin piristää tylsänväristä neuletta vihreillä napeilla, mutta enpä tiedä sopivatko nekään tuohon mitenkään erityisen hyvin. Jakku on tylsän värinsä ja huonon käsialan lisäksi vielä vähän liian iso. Yleensä teen Dropsia L-tai XL-koosta (kun valmiit neuleet tuntuvat aina käytössä venyvän), mutta nyt valitsin jostain syystä kooksi XXL. Mittanauhankin kyllä omistan mutta kukas nyt sellaista jaksaa käyttää...
Ehkäpä jätän jakun toistaikseksi marinoitumaan vaatekaappiin ja odottelemaan raikkaita syyskelejä. Ehkäpä tuo harmaa värikin toimii paremmin kun ympärillä helottaa ruskan sävyt. Toivon niin.
Ja jottei tämän postauksen sävy jää täysin harmaaksi laitaan loppuun taas vähän kesäkuvia. Ensinnä kotikodin rannasta, jossa isäni onki kissoille tuoretta herkkua. Loput otukset ovat lenkkipolun värikkäissä kukissa viihtyviä villieläimiä.
Kittis eli Kitta-Orvokki tarkkailemassa kohon liikehdintää malttamattomana. Tahtoo fisua nyt ja heti!
Eetu on nyreissään kun kuvaaja häiritsee kalastuksen tarkkailua.
Parin ahvenan päälle maistuu huikka jokivettä. Vai mahtoikohan Kittis ihastella kuvaansa vedenpinnasta.
Ohdakeperhonen. Näitä oli niin paljon ja ne olivat niin kauniita että oli pakko pysähtyä kesken hikilenkin nappaamaan kuvia.
Niittykirvari. Tämä on kukkakärpänen, ei amppari. Siksi uskalsin mennä lähelle ottamaan kuvan.
Kivikkokimalainen. Nämäkään eivät kuulemma yleensä pistä.
Posts
2 comments:
Moi!
Minusta jakku on kaunis:)Voisin itekin toteuttaa, kun on valkoista Novita Spektriä 500g tyhjän panttina.
Itelläkin tökkii kyllä tylsänvärisestä langasta neulominen, mut jostain syystä hillitty väri ei sit vaatteen käytön kannalta oo niinkään huono asia. Ainahan voi vaikka pukea alle pirtsakan värisen topin tai t-paidan.
Muuten olen sitä mieltä että blogisi on kiva ja ansaitsisi enemmän kommentteja, siksi uskaltauduin näin "anonyyminä" tänne hölisemään (nimimerkillä ikinä en oo blogeja kommentoinu:)
t. Marilla Neulomosta
Kiitos kivasta viestistä! Olet ihan oikeassa noista hillityistä väreistä, niihin saa mukavasti eloa kun yhdistelee niitä kirkkaampiin väreihin.
Mallia voin kyllä suositella! Se on selkeä ja yksinkertaisen tyylikäs. Taattua Drops-tavaraa :)
Post a Comment